Covid-19-pandemian vuoksi hankkeessa on työskennelty etänä ensimmäiset puolitoista vuotta. Lopultakin tapasimme kasvokkain hankekumppaneiden kanssa Oslo Metropolitan University isännöimässä hankekokouksessa 7.–9.6.2022. Kokousohjelman lisäksi tutustuimme muun muassa Oslon kaupunginhallituksen kunnianhimoiseen kestävän ruokajärjestelmän ohjelmaan ja kaupunkipuutarhoihin.
Oslossa mennään kohti kestävää kaupunkiruokajärjestelmää hankintapäätöksillä. Volyymillä on vaikuttavuutta. Hankinnoissa kasvatetaan luomun ja reilun kaupan tuotteiden osuutta. Oslon kaupungin ruokapalveluissa puolitetaan lihan kulutus vuoteen 2023 mennessä. Vegaanivaihtoehto tarjotaan aina. Kunnan ruokajätteen määrä puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Oslossa tarkastellaan kriittisesti myös lihan ja epäterveellisen ruuan mainontaa kaupungin omistamissa julkisissa tiloissa.
Oslon päättäväisyys haastaa meidät tamperelaisetkin tarkastelemaan ruokajärjestelmämme kestävyyskysymyksiä ja asettamaan mitattavia tavoitteita!
Hankkeeseen osallistuvat kaupungit ja kaupunkialueet sekä paikallisten ruokajärjestelmien ja toimijoiden haasteet ovat keskenään erilaisia. Kaupungit ovat eri kokoisia (esim. Differdange vs. Rooma), urbaaneja tai maatalousvaltaisia (esim. Riika vs. Castello Branco), ja myös poliittisessa päätöksenteossaan moninaisia. Kaikki nämä ja monet muut tekijät määrittelevät paljolti kaupunkien jo toteutuneita toimenpiteitä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi, resursseja, ja toisaalta edessä olevaa työmäärää ja työn luonnetta. Tapaaminen edisti yhteisen suunnan löytämistä seitsemästä työpaketista koostuvassa massiivisessa kansainvälisessä yhteistyössä. Antoisimmat kohtaamiset tapahtuivat monelta osin virallisen ohjelman ulkopuolella. Tapaamisen jälkeen ymmärrämme paremmin eri toimijoiden roolia hankkeessa ja hankkeen kokonaisuutta.
Hanketapaaminen konkretisoi erilaisia näkökohtia ruokajärjestelmän tarkasteluun. Hankkeessa painottuvat vahvasti kaupunkisuunnittelu ja kaupunkiviljely. Me TAMKissa tarkastelemme ruokajärjestelmää ravitsemisalan ja ruokapalvelujen näkökulmasta. Erityinen mielenkiintomme kohde on niin sanotut food living labit, joiden kohtaamia haasteita, tarpeita ja oppimista selvitämme teemahaastatteluilla. Food living labeilla tarkoitamme avointa innovaatioekosysteemiä, jossa voidaan yhteiskehittää ruokatuotteita ja/tai ruokapalveluja monitoimijaverkostoissa.
Ruokapalvelujen rooli ruokajärjestelmän kestävyyskysymysten ratkaisemisessa on olennainen, koska suuri osa kuluttamastamme ruuasta valmistetaan ja myös nautitaan kodin ulkopuolella.
Koronapandemian myötä sama trendi jatkuu ja jakelukanavat ovatkin kehittyneet isoin harppauksin. Esittelimme ruokapalvelusektorin merkitystä ruokajärjestelmän kestävyysmurroksessa hankekokouksen ensimmäisessä päivässä, joka oli varattu tieteelliselle tutkimukselle. Yhteistyö jatkuu työpaketin vetäjien Vrije Universitet Amsterdamin Athena Instituten tutkijoiden kanssa ja muiden kansainvälisten kumppaneidemme kanssa datankeruun merkeissä verkon välityksellä. Yhteydenpito on nyt luontevaa.
Kirjoittaja: Sanna Luoto, lehtori, TAMK Palveluliiketoiminta
Kuva: FUSILLI Project
Alkuperäinen blogiteksti on julkaistu TAMK-blogissa 17.8.2022