Ruoan tuotanto, myynti ja kuluttaminen ovat osa monitahoista ruokajärjestelmää, johon vaikuttavat myös säädökset, käytännöt, arvot ja asenteet. Ruokajärjestelmän toimintaan osallistuvat monet yksityiset toimijat, julkiset tahot ja instituutiot sekä kansalaiset.
FUSILLI-hanke on kutsunut kaupunkien päättäjät, oppilaitokset, opiskelijat, tutkijat ja kuntalaiset kehittämään ruokajärjestelmiä. Kuhunkin 12 kaupunkiin on perustettu Euroopan komission Food 2030 -ohjelman mukainen living lab -ekosysteemi. Mallin voi toteuttaa muissakin kaupungeissa. Living labit saattavat yhteen kohderyhmien tarpeet ja hankkeen innovatiiviset kokeilut.
Mittava määrä tuloksia kumppanikaupungeissa
Nelivuotisessa hankkeessa on tuotettu konkreettisia tuloksia ja parhaita käytäntöjä kussakin kumppanikaupungissa. Hyvät käytänteet leviävät tehokkaasti isossa, yli 12 miljoonan euron EU Horizon Europe -ohjelman rahoittamassa hankkeessa. Tampere isännöi perioditapaamista partnereille, jotka saapuivat San Sebastianista, Niluferista, Oslosta, Koldingista, Torinosta, Castelo Brancosta, Differdangesta, Rijekasta, Harkovasta, Ateenasta ja Roomasta.
Kaupungin apulaispormestari Pekka Salmi totesi, että Tampereen kaupungilla ruoalla on ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi merkittävä rooli asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Lakisääteisen ilmaisen kouluruokailun lisäksi Tampereen kaupunki tarjoaa ilmaisen lounaan myös kesäisin alle 16-vuotiaille eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa puistoissa. Salmen mukaan tämä on merkittävä panostus kaupungilta lasten ja perheiden hyväksi.
Tavoitteena on myös se, että lapset ja nuoret tottuvat syömään kasvispainotteisesti ja maistamaan eri makuja. Kannustaminen kasvisten ja hedelmien syöntiin aloitetaan jo päiväkodissa. Ruokakasvatukseen tullaankin tulevaisuudessa panostamaan entistä enemmän, koska sillä on vaikuttava rooli koulujen ympäristöä ja hyvinvointia edistävässä työssä. Emilia Järvinen Vegemistä kertoi, miten ruokakasvatusta edistetään varhaiskasvatuksessa konkreettisesti ja innovatiivisesti.
Tärkeä tamperelainen ateriapalvelujen tuottaja, Pirkanmaan Voimia, valmistaa vuosittain yli 12 miljoonaa ateriaa. Matliisa Lehtinen ja Susanna Järvinen esittelivät vieraille suomalaista erikoisuutta eli kouluruokajärjestelmää. Kouluruokaa on Suomessa tarjottu jo 75 vuotta. Vieraat pitivät Aleksanterin koulussa tarjottua kouluruokaa erittäin maukkaana.
Raatihuoneen vastaanotolla Kari Kankaala ja Sanna-Mari Huikuri Tampereen kaupungilta kertoivat kaupungin kestävän kehityksen työstä.
TAMK Catering Studio living lab yhdistää opiskelijat, yritykset ja palveluntuottajat
Tampereella on kaksi innovatiivista FUSILLI-living labia: TAMK Catering Studio ja AhlmanEdu, joskin living lab -toimintaa on tehty ympäri kaupunkia Kauppahallista pääkirjasto Metsoon.
– Living labeissa viemme kaikkia ruokajärjestelmän vaiheita kestävämpään, reilumpaan ja tasapuolisempaan suuntaan aina ruoan tuotannosta ja jalostuksesta logistiikkaan, kulutukseen, ruokahävikkiin, jätehuoltoon ja hallintoon, kertoi Tampereen ammattikorkeakoulun tiimivalmentaja Mikael Lindell. Hän muistutti, että ruokajärjestelmän muutoksessa tarvitaan avointa vuoropuhelua moneen suuntaan.
Koulutus on avain ruoka-alan muutokseen. TAMK Catering Studio Living Lab on tulevaisuuden palveluliiketoiminnan ja restonomiopiskelijoiden oppimisympäristö. Siellä yritykset, palveluntuottajat, opettajat ja opiskelijat voivat kokeilla ja kehittää.
– Meidän pitää ajatella myös koulutusta uudelleen. TAMKissa hankkeen tavoitteet on jo sisällytetty palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelmaan, sanoi lehtori, tutkintovastaava Sanna Luoto.
Tampereen Nekalassa toimii Tampereen seurakuntien ylläpitämä Kierto-hävikkiruokaravintola.
– Hyödynnämme Ruokapankin keräämiä hävikkiraaka-aineita ja valmistamme niistä maistuvaa lounasruokaa nuorten työkokeilijoiden kanssa, kertoi Kristiina Vidqvist.
Tampere-talo on merkittävä ravintolapalveluiden tuottaja. Mika Sirkiän mukaan isossa, lähes puoli miljoonaa vuosittaista kävijää isännöivässä kulttuuri- ja kongressitalossa kiinnitetään erityistä huomiota kestävään ruokaan monin eri tavoin. Kattopuutarhasta saadaan kasviksia, marjoja, yrttejä ja hunajaa talon ravintoloihin.
FUSILLI-perioditapaamisen osallistujat saivat maistiaisen myös Litukan siirtolapuutarhan vihreästä keitaasta. Siirtolapuutarhat ovat Suomessa suosittu kaupunkiviljelyn muoto, ja ne perustettiin vuonna 1916 tarjoamaan kaupunkilaisille mahdollisuus viljellä oma ruokansa. Konsepti herätti vieraissa vilkasta keskustelua ja mielenkiintoa.
Ruoantuottajien ja kuluttajien näkökulmat ovat tärkeitä
AhlmanEdun ainutlaatuinen kampus tarjoaa ammatillista koulutusta, taide- ja pelikoulutusta sekä -valmennusta, kohdennettuja koulutuksia ammattilaisille sekä lähiruokaa, kokous- ja majoituspalveluja.
– FUSILLI-living labimme koostuu 1000 m2:n suuruisesta, biointensiiviseen viljelymenetelmään perustuvasta pysyvästä penkkiviljelmästä, bioaktiivisesta kompostista ja Food Clubista. Regeneratiivisen eli uudistavan maanviljelyn periaatteet ovat meille keskeisiä, kertoi projektipäällikkö, kompostoinnin ja maaperän ravinnejärjestelmän asiantuntija Dora Tkalec.
Hänen kollegansa Oskari Pikkarainen, ruoanviljelyn moniosaaja, esitteli biointensiivistä penkkiviljelmää:
– Jokainen neliömetri käytetään tehokkaasti ja suunnitelmallisesti, ja tämä toimii skaalautuvana esimerkkinä niin ammattilaisille kuin kotipuutarhureillekin.
Myös ruoantuottajien ja kuluttajien näkökulmat ovat tärkeitä. Paikallisten ruokajärjestelmien, ruuan suoran saatavuuden ja kansalaisten osallistumisen edistäminen kaupunkipuutarhojen ja pidennettyjen toriaikojen avulla voi torjua tehokkaasti elintarvikkeiden hintojen nousua.
Julkisissa hankinnoissa meillä on useita tapoja tukea paikallisia tuottajia.
Vaikuttavuus vahvistuu – työn jäljet näkyvät ja kasvavat
Jäljellä olevan puolen vuoden aikana hankkeessa tuotetaan lisää keskeisiä hyödynnettävissä olevia tuloksia ja vaikutuksia. Yksi tärkeimpiä tehtäviä on antaa suosituksia päättäjille ja lakiasiantuntijoille sekä toimia kestävän ruokajärjestelmän lähettiläinä. Viestintä ja tulosten levittäminen korostuvat.
– Edistämme kussakin 12 eurooppalaisessa kaupungissa kestävää ruokajärjestelmää innovatiivisin tavoin. Tuloksemme alkavat näkyä ja kasvaa. Annamme maailman tietää, mitä olemme tehneet ja saavuttaneet FUSILLI-hankkeessa, sanoi Julia Pinedo Gil hankkeen päätoteuttajana toimivasta CARTIFista.
Tampereella aktiiviset FUSILLI-hanketoimijat ovat toimineet lähettiläinä kaupunkilaisten, päättäjien sekä ruokajärjestelmässä toimivien yritysten ja organisaatioiden suuntaan. Vuoropuhelu ja tiivis yhteistyö lupaavat hyvää. Hankkeen uudet käytänteet jäävät elämään hankkeen päättymisen jälkeenkin, sillä kaupungin eri toimijoilla on sama päämäärä: kestävämpi ruokajärjestelmä tamperelaisille ja lähiseutujen asukkaille.
Teksti: Hanna Ylli
Pääkuva: Marjo-Riitta Alitalo
Muut kuvat: Hanna Ylli